Lauseita jokaisen Thaimaan kävijän tulisi tietää: Sabai

vaikka se useimmiten käännetään ”rennoksi”, sabailla on monia käyttötarkoituksia. Yksinkertaisin on ”mukava”, kuten kao-ii nii sabaissa tai” tämä tuoli on mukava”, mutta” fyysinen hyvinvointi”,” rauhallisuus”,” onnellisuus”,” tyytyväisyys ”ja jopa” sisäinen rauha ” ovat kaikki sidottuja jonnekin sanan moniin kerroksiin.

Sabai dii mai? on yleinen Thaitervehdys, joka on tyypillisesti käännetty fraasikirjoin ” Mitä kuuluu?”, vaikka kirjaimellisempi käännös olisi, ” onko kaikki hyvin ja hyvin?”Vakiovastaus on” sabai dii ”eli myöntävä”hyvin ja hyvin”.

sana toistuu usein kahdesti, kuten Sabai sabaissa, korostaakseen, että kaikki on oikeastaan vain hienoa eikä voisi olla paremmin. Kuulet myös sabai sabain käyttävän tapaa kuvata rentouttavaa ympäristöä. Sana nang tarkoittaa ”istua” — jos joku kutsuu sinut nang sabai, se on heidän tapa sanoa ”Ole hyvä istua ja rentoutua”.

suhteessa ihmisiin sabaita voitiin pitää eräänlaisena thaimaalaisen kulttuurikäsityksen mukaisena optimaalisena status quona. Mai sabai, tai ei sabai, on thaimaalainen tapa sanoa ”fyysisesti sairas”; se, että sairaus on sabain vastakohta, viittaa siihen, kuinka tärkeä ihanne on thaimaalaiselle vakauden ja rauhan tunteelle. Rentoutuminen on välttämätön osa onnellisuutta.

yleisesti ottaen Thaimaalainen yhteiskunta arvostaa helpolla ottamista paljon enemmän kuin monista länsimaalaisista saattaisi tuntua ”normaalilta”. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yleisesti hyväksytty status quo on se, että pitää jatkuvasti kiireisenä. Kun amerikkalaiset sanovat asioita, kuten ” I ’m so busy, I have so many things to do”, se on yleensä mielletty yhteiskunnassa olevan hyvä asia siinä mielessä, että henkilön täytyy olla” menestynyt ”tai” tärkeä”, jos hän on niin kiireinen. Oli miten oli, kiire, stressi ja musertuminen on normaali ja jopa ihailtava tapa elää Amerikassa.

Thaimaassa tilanne on päinvastainen. Voidakseni sanoa: ”Minulla ei ole mitään tekemistä!”pidetään kadehdittavana Thaimaalaisessa yhteiskunnassa. Koko päivän riippumatossa makaamista pidettäisiin laiskana monissa osissa maailmaa. Thaimaassa se ei ole vain normaali vaan ihanteellinen tapa olla.

se ei tarkoita, että Thaimaalainen yhteiskunta suvaitsisi laiskuutta — ihmistä, jolla ei ole työtä tai rahaa ja joka makaa päivät pitkät sivuuttaen vastuut, katsottaisiin samalla halveksivalla tavalla kuin useimmissa paikoissa. Mutta jos työ on tehty tai omaisuus on jo tehty, Thaimaalainen yhteiskunta kannustaa vain makaamaan ja chillailemaan.

yksi asia, jonka varmasti huomaa Thaimaassa, on se, kuinka kaupunkilaisetkin thaimaalaiset kävelevät hyvin hitaasti verrattuna useimpiin länsimaalaisiin. Miksi? He eivät voisi kuvitella rikkovansa sabain status quota kiirehtimällä.

vietettyäni aikaa New Yorkin kaltaisissa paikoissa minua hämmensi, miten Bangkokin thaimaalaisilla liikemiehilläkään ei juuri koskaan tunnu olevan kiire. Ensin ajattelin, että heidän kaikkien täytyy olla ajanhallinnan mestareita, mutta itse asiassa se on vain sabain lämmin peitto, joka verhoaa itsensä kaupungin ylle. (Jostain syystä tämä ei kuitenkaan ulotu thaimaalaisiin ajotapoihin.)

tämä tavattoman rento tahti voi tietysti olla länsimaisesta näkökulmasta turhauttavaa. ”Miksi he kävelevät niin hitaasti ja tukkivat jo valmiiksi ahtaan jalkakäytävän!? Eivätkö he välitä, että minun pitää ehtiä koneeseen??”Jos olet viettänyt paljon aikaa Bangkokissa, sinulla on todennäköisesti ollut samanlaisia ajatuksia — ainakin kunnes opit, että koska et voi kiertää hitaita kävelijöitä, voit yhtä hyvin liittyä heihin.

kun matkustat Thaimaassa, tee itsellesi palvelus ja anna periksi laidback flow ’ lle. Kävele hitaasti. Pysy rentona. Älä korota ääntäsi. Äläkä koe tekeväsi väärin herättämällä tuk tuk-kuskin, kun tarvitset kyydin jonnekin. Älä taistele Thaimaan sabaita vastaan. Se voi olla turhauttavaa. Mutta se on myös osa sen taikaa.

jopa niille länsimaalaisille, jotka hyväksyvät (tai fancy?) tämä erittäin jäähdytetty elämäntapa, se voi olla helppo sekoittaa sabai ihanteellinen laiskuus antaa kaikki nämä hitaat stepperit ja keskipäivän nappers. Ennen kuin teet tämän virheen, harkitse, että valtaosa thaimaalaisista tekee paljon pidempiä työpäiviä kuin keskiverto länsimaalainen. Olipa riisinviljelijä, palvelija, opettaja tai taksinkuljettaja, on todennäköistä, että he työskentelevät 10 tuntia päivässä ja usein kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Työtä vain lähestytään eri tavalla kuin lännessä.

ympäri maata myyjät pystyttivät myymälöitä kävelytielle yötä päivää. Vaikka he tekevät sitä tehdäkseen rahaa, työaika on myös sosiaalinen tunti, ja yhden myynnin ja seuraavan välillä on myös aika rentoutua. Jopa ”yrityksen” toimistotiloissa tai käytännön töissä, kuten rakentamisessa, työtä ja rentoutumista ei välttämättä nähdä napakoina vastakohtina. Kyse ei ole siitä, etteikö työtä tehtäisi tehokkaasti, vaan pikemminkin siitä, että se tehdään rennolla asenteella, joka valtaa kokonaisia työpisteitä.

kiirehtimistä ja työstressiä ei yksinkertaisesti pidetä hyvänä tapana hoitaa asioita Thaimaassa. Se on vain tapa … haukkoa henkesi! – sabain tasapaino katoaa. Jos ajattelee, kun ”hyvinvointi” on korvattu stressillä ja ahdistuksella, voidaanko työtä todella pitää hyödyllisenä ihmisen näkökulmasta? Ehkä tämä on vihje siitä, miksi Thaimaassa on yksi maailman alhaisimmista työttömyysluvuista? Ehkä Länsi voisi jopa oppia jotain sabailta?

Sabai on myös läheistä sukua Thaimaan sanoille kwaam suk eli ”onni” ja sanuk eli hauskuus. Sabai ilmapiiri tai disposition pitäisi yleensä olla läsnä onnea ja/tai hauskaa muotoutua, mutta sabai itse on lähempänä mitä välittyy sana ”rauhallisuus”. Rantatuoli, jossa kämmenet heiluvat tuulessa ja runsaasti viileitä juomia käsillä-se on sabai.

vielä ei tarvitse olla paratiisissa löytääkseen sen. Kun sabai yhdistetään jai, Thaimaan sana ”sydän” ja ”mieli”, sabai viittaa henkilö, joka on rento ja tyytyväinen. Syvimmässä mielessä sabai voi olla voimakas tapa pysyä keskittyneenä läpi elämän käänteiden.

tässä yhteydessä sabai hieroo olkapäitään viimeisellä lauseella, jota katsoimme, jai yen eli ”cool heart”. Jai yen viittaa nimenomaan ”viileänä pysymiseen” jännittyneissä tilanteissa, mutta juuri tuohon” viileyteen ” sabaissa viitataan. Tämä ei tarkoita ”suojella” tai ”estää” itseään stressiä, joka voi kaataa tunne rentoutumista. Sen sijaan, ottaa sabai jai on kyse pysyä henkisesti rento, joustava, hyväksyvä ja tyytyväinen riippumatta siitä, mitä voisi tapahtua ulkoisesti.

Thaimaassa tätä pidetään voimakkaana mutta rauhallisena mielentilana, joka tulee kestävässä määrin vain viisaille ja henkisesti taitaville. Vaikka yksi syvään juurtunut sabai jai löytää ne itse kaikkein stressaavaa tai vaarallista tilannetta kuviteltavissa, he voivat löytää, että rauhallinen rantatuoli heidän sydämensä ja istua alla huojuva kämmenet. Kuulostaa kokeilemisen arvoiselta.