Joi Lansing
malli ja näyttelijä Lansing valittiin usein samanlaisiin rooleihin kuin aikalaisensa Jayne Mansfield ja Mamie Van Doren. Hän pukeutui usein niukkoihin asuihin ja hänen vartaloaan korostaviin bikineihin (34D-rintakuva), mutta hän ei koskaan poseerannut alasti. Lansing harrasti joogaa rentoutuakseen, eikä hartaana Mormonina juonut alkoholia, polttanut tupakkaa tai käyttänyt muita huumeita.
FilmsEdit
Lansingin elokuvaura alkoi vuonna 1948, ja vuonna 1952 hänellä oli kreditoimaton rooli MGM: n elokuvassa ”Singin’ in the Rain”. Hän sai top billing in Hot Cars (1956), rikosdraama, jossa varastettujen autojen meteli. Orson Wellesin Pahan kosketus (1958) – elokuvan avausjaksossa hän esiintyi zitana, tanssijana, joka kuolee kuuluisan ensimmäisen jäljityskuvan lopussa, jonka aikana hänen hahmonsa huudahtaa rajavartijalle ”kuulen jatkuvasti tätä tikittävää ääntä pääni sisällä!”
hänellä oli lyhyt rooli astronautin tyttöystävänä vuoden 1958 tieteisklassikossa ulkoavaruuden kuningatar. Hän oli neljäntenä toisessa scifi-tarinassa, vuoden 1959 Atomisukellusveneessä. 1960-luvulla hän näytteli lyhyissä musikaalielokuvissa Scopitone video-Jukebox-järjestelmälle. Hänen kappaleitaan olivat muun muassa ”the Web of Love” ja ”The Silencer”.
vuonna 1964 tuottaja Stanley Todd keskusteli Lansingin kanssa alustavasti Project 22-nimisestä elokuvaprojektista, jonka kuvauspaikaksi suunniteltiin Jugoslaviaa ja näyttelijäkaartiin nimettiin George Hamilton ja Geraldine Chaplin. Elokuvaa ei koskaan tehty.
Lansing näytteli” Lolaa ”romanttisessa komediassa” Marriage on the Rocks ” (1965) näyttelijäkaartissa, johon kuuluivat Frank Sinatra, Deborah Kerr ja Dean Martin. Lansing oli aiemmin esiintynyt muun muassa Sinatran draamassa a Hole in the Head (1959) ja Martinin komediassa Who Was that Lady? (1960). Hän kieltäytyi mahdollisuudesta korvata Jayne Mansfield Ice House (1969 kauhuelokuva), ja sen sijaan ilmestyi vastapäätä Basil Rathbone (hänen viimeinen elokuva ulkonäkö) ja John Carradine hillbillys kummitustalo (1967), kuin Mamie Van Doren korvaaja. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi Isojalka (1970).
Levytysedit
Lansing aloitti laulamisen yökerhoissa 1960-luvun alussa, ja hänen esiintymisiään on dokumentoitu useissa alan lehdissä. Hän esiintyi Xavier Cugat-orkesterin kanssa ja kiersi lyhyesti Les Paulin kanssa, mutta varsinaisesti levyttämistään kappaleista tiedetään vain vähän. Ilmeisesti, vaikka pääosassa Love That Bob, hän levytti 45 r.p.m. single pieni REO levy-yhtiö 1957: ”Love Me/What ’ s It Gonna Be” (REO #1007). Vuonna 1962 hän levytti six–eight sides at Que Recordersissa Los Angelesissa. Nämä ilmestyi huutokaupassa ja olivat asetaatteja neljä kappaletta kukin (kaksi kappaletta monistettu toinen asetaatti). Ei ole tiedossa, onko näitä kappaleita julkaistu albumilla. Molemmissa asetaateissa on sama tunnistenumero #4-8351. Helmikuuta 1962 nauhoitetut kappaleet olivat ”Masquerade Is Over”, ”All of You” (Cole Porter), ”the One I Love” (joka oli todennäköisesti ”the One I Love (Belongs to Somebody Else)” ja ” Who Cares?”(George ja Ira Gershwin). Huhtikuuta 1962 nauhoitetut kappaleet olivat ”Feel So Young” (joka oli todennäköisesti ”You Make Me Feel So Young”), ”Dream (1944 song)”, ”Masquerade” ja ”All of You”. Cashbox-lehdessä kerrottiin 17. huhtikuuta 1965, että Lansing äänitti Jimmie Haskellin kanssa albumia RCA Recordsille (ja ehdotti albumin nimeksi Joi to the World of Jazz), mutta tästä projektista ei tiedetä enempää.
TelevisionEdit
Lansing esiintyi seikkailuissa Wild Bill Hickok, Jack Benny ohjelma, It ’ s a Great Life, I Love Lucy, Bat Masterson, missä Raymond?, Noah ’s Ark, State Trooper, The People’ s Choice, Richard Diamond, Private Detective, The Lucy-Desi Comedy Hour, Sugarfoot, this Man Dawson, Maverick, Perry Mason, The Joey Bishop Show, Petticoat Junction, The Mothers-in-Law, and The Adventures of Ozzie and Harriet, ja oli toistuva rooli Beverly Hillbillies.
vuonna 1957 hän esitti Vera Paysonia Perry Masonin jaksossa ”the Case of the Crimson Kiss”. Lansing tunnetaan ehkä parhaiten Shirley Swansonina elokuvassa The Bob Cummings Show or Love That Bob (1956-59). Hän esiintyi useissa jaksoissa povekas malli, joka oli folio valokuvaaja Bob Collins, Cummings sarjan nimi. Sarjaa tehtiin 173 jaksoa. Hän saavutti jonkin verran kunniaa pieksettyään Lois Lanen (Noel Neill) mennäkseen naimisiin Teräsmiehen (George Reeves) kanssa Nimihenkilönä elokuvassa ”Teräsmiehen vaimo”, joka esitettiin vuonna 1958 jaksossa ”Teräsmiehen seikkailut”.
mahdollisesti Lansingin paras rooli lienee ollut hänen vähiten nähty naispääosa Nuoruudenlähteessä, Orson Wellesin Desilulle ohjaama Peabody-palkittu ja kaksi vuotta myöhemmin Colgate-teatterissa esitetty tv-pilotti. Puolituntinen elokuva on edelleen yleisön nähtävillä Paley Center for Media-keskuksessa New Yorkissa ja Los Angelesissa.
Klondiken kaudella 1960-61 Lansing esiintyi Goldiena yhdessä Ralph Taegerin, James Coburnin ja Mari Blanchardin kanssa. Vuonna 1960 hän esiintyi Evelyninä Mr. Lucky TV-sarja (1. kausi, jakso 34). Toukokuussa 1963 Lansing esiintyi elokuvassa ”Falcon Frolics ’63”. Lähetyksessä kunnioitettiin Vandenbergin lentotukikohtaan sijoitettuja miehiä. Vuoteen 1956 mennessä hän oli esiintynyt yli 200 televisio-ohjelmassa.
hän esiintyi kuudessa Beverly Hillbillies-sarjan jaksossa bluegrass-muusikko Lester Flattin hohdokkaan vaimon Gladys Flattin roolissa. Hän nimesi Ozzie Nelsonin omaavan suurimman seksuaalisen vetovoiman näyttelijästä, jonka kanssa hän työskenteli. Kaksikko näytteli rakkauskohtauksen vuonna 1956 Fireside Theater-näytelmässä ”Ammu Kuu.”
Lansingilla on tähti Hollywood Walk of Famella Los Angelesissa ansioistaan televisiossa.