.css-s62e6d{image-rendering:-webkit-optimize-contrast;height:auto;width:auto;max-height:100%;max-width:100%;}.css-7ik76r{height:auto;width:120%;max-width:100vw;}

”I just want you to know that I want you to remarry after I die.”

nämä olivat sanat, jotka edesmennyt Paul Kalanithi ’99 M. A.’ 00 sanoi vaimolleen, kliiniselle apulaisprofessorille Lucy Kalanithille, vain tunteja sen jälkeen, kun hänellä oli diagnosoitu neljännen vaiheen keuhkosyöpä. Paul toimi neurokirurgian opettajana School of Medicinessä ja stipendiaattina Stanfordin Neurotieteellisessä instituutissa. Kun hän ei opettanut muita pelastamaan henkiä, hän oli kirjailija.

hän kirjoitti lopulta muistelmateoksen ”When Breath Becomes Air”, joka dokumentoi hänen kokemuksiaan taistelussa syöpää vastaan, joka julkaistiin postuumisti ja josta tuli New York Timesin bestseller-muistelmateos, joka oli ehdolla Pulitzer-palkinnon saajaksi.

tiistai-illan 30. King Lecture, Lucy istui alas muiden kliinisen apulaisprofessori Stephanie Harman keskustella miehensä kirja ja miten se ajoi hänet tulla tarinankertoja tavoitteita innovoida terveydenhuollon toimitus.

”luulen, että kokemus siitä, että olimme kaksi lääkäriä tämän edessä, oli ehdottomasti hyödyllinen lähes kaikin tavoin”, Lucy sanoi viitaten siihen, kun pariskunta sai Paulin diagnoosin. ”Siitä seurasi oivallus siitä, kuinka tärkeää oli olla suorasukainen ja tunnustaa, mitä oli tapahtumassa, samalla kun yritettiin paljastaa, mikä tekee elämästä elämisen arvoista.”

yksi muistelmateoksen arvosteluista kuvaili sitä ”rätiseväksi elämällä”, Lucy selitti. Hänen mukaansa tämä arvostelu kuvasi tarkasti Paavalin tilaa, kun hänestä tuli kirjailija elämänsä loppuvaiheessa.

”loppujen lopuksi kehosi pettää sinut tavallaan, ja hän oli vammautunut siinä määrin, ettei hän pystynyt tekemään niitä asioita, joita hän aiemmin rakasti”, hän sanoi. ”Mutta hän ei ollut lainkaan estynyt käyttämästä mieltään osallistuakseen ideoiden ja luovuuden maailmaan.”

kun keuhkosyöpä alkoi muuttaa hänen fyysistä hyvinvointiaan, Paul alkoi dokumentoida matkaansa kirjoittamisen kautta. Yksi ensimmäisistä hänen kokemuksistaan kirjoittamistaan kappaleista ilmestyi The New York Timesissa otsikolla ” How Long Have I got Left?”

ennen kuin Paul päätti ryhtyä neurokirurgiksi, hän harkitsi myös uraa akateemisessa maailmassa, koska rakasti englantilaista kirjallisuutta. Opiskellessaan Stanfordissa hän kirjoitti The Daily-lehteen. Hän suoritti B. S.-tutkinnon ihmisen biologiassa sekä B. A.-ja M. A.-tutkinnon englanninkielisessä kirjallisuudessa.

Lucy puhui tilaisuudessa myös pariskunnan päätöksestä saada heidän tyttärensä Cady, joka on nyt kuusivuotias. Paul kuoli kahdeksan kuukautta hänen syntymänsä jälkeen.

Lucy kertoi jakavansa muistoja edesmenneestä miehestään heidän tyttärelleen, joka muistaa vain ”lämpimän tunteen” ajatellessaan Paulia. Vaikka Lucy sanoi, että ekaluokkalaisen opettaminen kuolemasta on nuoren ikänsä vuoksi monimutkaista, hän sanoi myös oppivansa paljon käsityksistä kuolemasta, kun Cady hyväksyy elämän ilman elävää isää.

” on vain paljon oppimista siitä, miten elää tähän”, Lucy sanoi.

kun Harman kysyi, miten Paulin poismeno muutti hänen yksityiselämäänsä, Lucy sanoi toivovansa voivansa käyttää perheensä tarinaa avatakseen suurempia keskusteluja terveydenhuoltojärjestelmästä.

” olen siirtynyt politiikan toimittajasta tarinankertojaksi, mutta minulla on joitakin samoja päämääriä ja taustatavoitteita”, Lucy sanoi. Hän on terveydenhuollon arvon ympärille rakentuvan kulttuurisen muutoksen puolestapuhuja ja on jo toteuttanut uudenlaisia hoitomalleja perusterveydenhuollossa, sairaaloissa ja terveydenhuoltojärjestelmissä.

hänellä on parhaillaan työn alla podcast ”Gravity”. Podcastissa pyritään jakamaan kertomuksia kärsimyksestä. Lucy myös istahti aiemmin Daily-lehden kanssa keskustelemaan miehensä perinnöstä.

Contact Camryn Pak at cpak23 ” at ” stanford.edu.