Gilgamešin eepos Atrahasiksen eepos

Utnapishtimin Gilgamešille kertoma Vedenpaisumuskertomus muistuttaa huomattavasti Raamatun vedenpaisumuskertomusta. Akkadilainen eepos, joka on peräisin 1700-luvulta eaa., sisältää kuitenkin lähes identtisen vedenpaisumustarinan, johon liittyy Atrahasis-niminen hahmo. Vaikka Atrahasiksen eepos on hajanainen paljolti samalla tavalla kuin Gilgameš-eepos on, on kolme taulua, jotka muodostavat tarinan täydellisimmän version.

Atrahasis oli sumerilainen Shuruppakin kuningas ennen vedenpaisumusta. Eepoksen ensimmäinen taulu on luomiskertomus, joka selittää ihmiskunnan alkuperää. Jumalatar Mami luo savesta ihmisyyden tekemään työtä, josta vähäisemmät jumalat kieltäytyvät. Tabletti II käsittelee liikakansoitusta, sillä Enlil käyttää vuorottelevia kuivuuden ja nälänhädän kausia pienentääkseen väestöä ja pitääkseen sen hallinnassa. Enlil päättää lopulta tuhota ihmiskunnan tulvalla.

tabletissa III on kertomus vedenpaisumuksesta, joka on todennäköisesti sovitettu Gilgamešin eepokseen. Siinä veden jumala Enki varoittaa Atrahasia tulevasta tulvasta. Hän tekee tämän täsmälleen samalla tavalla kuin Ea varoittaa Utnapishtimia puhumalla hänelle talonsa ruokomuurien läpi. Hän neuvoo Atrahasia purkamaan kotinsa ja rakentamaan veneen. Enki kertoo Atrahasikselle, että vene tarvitsee useita kansia ja sen on oltava suurikokoinen.

kun vene on valmis, Atrahasis nousee siihen perheineen ja eläimineen. Myrsky alkaa ja raivoaa sitten seitsemän päivää. Kun se päättyy, Atrahasis menee maihin ja uhraa jumalille, jälleen, aivan kuten Utnapishtim teki. Tässä versiossa Enlil on vihainen Enkille, koska tämä oli kertonut vedenpaisumuksen salaisuuden Atrahasikselle. Enki perustelee tekoaan sillä, että hän on tehnyt sen, mikä on ollut välttämätöntä elämän säilyttämiseksi. Molemmat jumalat ovat yhtä mieltä siitä, että heidän täytyy kehittää toinen menetelmä väestön hallitsemiseksi, mutta tässä versiossa heillä on syy vedenpaisumuksen aiheuttamiseen. Utnapishtimin kertomus ei tarjoa jumalilta selitystä ihmiskunnan hävittämiselle.

yhtäläisyydet ovat ilmeisiä, kun verrataan tabletti III: n sisältöä Gilgameshin tarinassa olevaan tabletti XI: n sisältöön. Atrahasiksen tarinassa ei kuitenkaan ole mainintaa jumalilta saadusta palkkiosta. Tämä saattaa johtua siitä, että Enki ottaa leijonanosan kunniasta ihmiskunnan pelastamisesta, kun taas Ea kiisti kertoneensa Utnapishtimille mitään suoraan. Siitä huolimatta Atrahasikselle ei myönnetä kuolemattomuutta eepoksen täydellisimmässä versiossa.

monet tutkijat uskovat, että tämä tarina sovitettiin suoraan käytettäväksi Gilgamešin eepoksessa, ja väittävät, että nimet Atrahasis ja Utnapishtim ovat saattaneet jopa viitata samaan henkilöön. Ea puhuttelee Utnapishtimia ”Ubartutun pojaksi”, ja Atrahasin sanotaan myös olevan Ubartutun poika. Tämä vahvistaa väitettä, että Gilgamešin vedenpaisumuskertomus tulee suoraan Atrahasiksen eepoksesta, mutta tutkijoiden keskuudessa on edelleen väittelyä.